Eläminen meluisissa kaupungeissa
Aloitetaanpa haasteesta, sen muodostumisesta ja vaikutuksista. Suurkaupungissa altistuu säännöllisesti äänille, joiden voimakkuus ylittää 80 dB. Mumbaissa ja Lontoossa äänenvoimakkuus voi olla päiväsaikaan keskimäärin 105 dB. Tokiossa ja Chicago 95 dB:n taso saavutetaan helposti. E U-maiden asukkaiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan 80% vastaajista (noin 400 miljoonaa ihmistä) on sitä mieltä, että melu vaikuttaa heidän terveyteensä jossain määrin tai voimakkaasti (WHO 2018). Julkinen ja muu liikenne, työpaikat, koneet, kovaääninen musiikki ja elektroniset laitteet voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin suuresti.
Melusaaste aiheuttaa useita terveysongelmia, kuten stressiä, ahdistusta ja kuulonalenemaa. Stressi saattaa nostaa verenpainetta, joka saattaa kasvattaa sydänsairauden riskiä. Eläminen meluisessa kaupungissa voi vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseemme aiheuttaen eristäytymistä ja vihan tai turhautumisen kaltaisia negatiivisia tunteita. Siksi melun vaikutuksista pitää olla tietoinen ja vaimentaa ääntä varotoimena.
Kun ääni muuttuu meluksi
Melusaasteelta suojautuminen edellyttää, että tiedetään, millaiset äänitasot voivat vahingoittaa terveyttä ja haitata keskittymiskykyä. Desibelitasojen lisäksi on otettava huomioon melun kesto ja kuinka usein sille altistutaan. Vaikka ääntä ei alun perin koettaisi liian voimakkaaksi, se saattaa jonkin aikaa kestettyään vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen terveyteen.
Millaiset desibelitasot ovat vaarallisia arjessa? Tutkimustulosten mukaan 80 dB ylittävä melu saa aikaan aggressiivista käyttäytymistä. 140 dB aiheuttaa fyysistä kipua. Ambulanssin sireenin voimakkuus on 120 dB. Leluilmapallon räjäyttäminen saa aikaan 154 dB. Herätyskello, kaupunkiliikenne ja jopa hiustenkuivaaja aiheuttavat keskimäärin 90 dB:n äänenvoimakkuuden.
Maailman terveysjärjestö
Environmental Noise Guidelines for the European Region (Ympäristömeluohjeet Euroopan alueelle) (2018)